Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat lisääntyneet länsimaissa ja etenkin Pohjoismaissa. Suomessa on yli 40 000 IBD:tä sairastavaa. Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD = inflammatory bowel disease) ovat kroonisia, uusiutuvia ja syntymekanismiltaan tuntemattomia sairauksia. Tulehduksellisiin suolistosairauksiin luetaan Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus ja välimuotoinen koliitti. Haavainen paksusuolitulehdus rajoittuu nimensä mukaisesti vain paksusuoleen, kun taas Crohnin tauti voi käsittää koko ruoansulatuskanavan. Haavaisessa paksusuolitulehduksessa tulehdus rajoittuu yleensä limakalvolle, alkaen yleensä peräsuolesta ja käsittäen joko peräsuolen, vasemman puoleisen paksusuolen tai koko paksusuolen. Crohnin taudissa tulehdus on läpi suolen seinämän ja voi tehdä fistelikanavia (onteloja) suolesta toiseen tai muihin elimiin, ja saattaa johtaa suolen ahtaumiin. Noin 10-15 %:ssa tapauksista suolistaudissa on piirteitä sekä Crohnin taudista sekä haavaisesta paksusuolitulehduksesta, jolloin puhutaan välimuotoisesta koliitista. Alla olevassa kuvassa on esitetty Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolen tulehduksen erot ja yhtäläisyydet.
Tulehduksellisille suolistosairauksille on tyypillistä, että aktiivinen ja rauhallinen vaihe vuorottelevat. Aktiivisella vaiheella tarkoitetaan tulehdusvaihetta, jolloin oireet ovat hankalia. Rauhallisessa vaiheessa tulehdus on poissa ja vatsaoireet ovat lievempiä tai ne ovat kokonaan poissa.
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin löytyy tänä päivänä monia tehokkaita lääkkeitä, joiden avulla moni sairaudesta kärsivä saa huomattavaa helpotusta oireisiinsa ja joiden avulla voidaan ylläpitää rauhallista vaihetta pitkiä aikoja. Aina lääkehoito ei kuitenkaan auta ja silloin, voidaan joutua turvautumaan leikkaushoitoon.
Tulehduksellisten suolistosairauksien ravitsemushoito
Ravitsemuksella ei voida parantaa tulehduksellista suolistosairautta. Ravitsemuksen avulla voidaan kuitenkin helpottaa vatsaoireita, ylläpitää hyvää ravitsemustilaa ja ehkäistä puutostilojen syntyä sekä edistää urheilijan kehitystä ja suorituskykyä harjoituksissa ja kilpailuissa.
Ravitsemushaasteet
Liian vähäinen energiansaanti on yksi keskeinen haaste tulehduksellista suolistosairautta sairastavalle urheilijalle. Matala energiansaanti voi heikentää mm. suorituskykyä ja johtaa painon laskuun, jolloin menetään myös lihasmassaa. Voit lukea lisää matalan energiansaannin aiheuttamista ongelmista lisää täältä. Liian vähäiseen syömiseen voivat ajaa ruokahaluttomuus, vatsaoireet ja makumuutokset.
Toinen haaste on ravintoaineiden heikentynyt imeytyminen. Crohnin taudissa ravintoaineiden imeytymisongelmat ovat haastavampia, koska tulehdus voi sijaita myös mahalaukussa ja ohutsuolessa, jotka ovat keskeisessä roolissa ravintoaineiden imeytymisessä. Ravintoaineet imeytyvät kukin ruoansulatuskanavan eri kohdista ja se, missä kohtaa tulehdus on, vaikuttaa pitkälti siihen, minkälaisia ravintoainepuutoksia voi syntyä. Haavaisessa paksusuolen tulehduksessa ravintoaineiden puutokset eivät sen sijaan ole yhtä suuri haaste, koska vain yksittäiset ravintoaineet, kuten natrium ja kalium, imeytyvät paksusuolesta. Molemmissa sairauksissa on kuitenkin tyypillisesti haasteena ripuli ja sitä kautta nesteen tavallista suurempi menetys, mikä voi vaikeuttaa nestetasapainossa pysymistä ja siten vaikuttaa suorituskykyyn harjoituksissa ja kilpailuissa.
Sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet heikentävät myös tiettyjen ravintoaineiden imeytymistä. Kortikosteroidit heikentävät kalsiumin imeytymistä ja lisäävät proteiinien hajotusta elimistössä. Sulfatsaliini ja metotreksaatti vähentävät folaatin imeytymistä. Metotreksaatin ja sulfatsaliinin kanssa määrätäänkin tavallisesti foolihappolisä.
Syöminen aktiivisessa vaiheessa
Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoidossa on keskeistä rauhalliseen vaiheeseen pääseminen ja siinä pysyminen mahdollisimman pitkään. Aktiivisen ja rauhallisen vaiheen ruokavaliohoito eroavat toisistaan. Aktiivisessa vaiheessa ruokavaliota voi joutua muokkamaan melko paljon. Keskeistä aktiivisen vaiheen ruokavaliohoidossa ovat riittävä energian- ja proteiininsaanti, suolisto-oireiden hillitseminen ja neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen.
Aktiivisessa vaiheessa vatsaoireet voivat olla hyvin vaikeita ja yleinen olotila olla heikko. Vatsan rauhoittamiseksi ruokavaliossa kannattaa suosia vähäkuituista, vähärasvaista ja helposti sulavaa ruokaa. Seuraavassa yleisiä ohjeita vatsan rauhoittamiseksi aktiivisessa vaiheessa:
Crohnin taudissa on erityisen tärkeää välttää ruokia, jotka voivat aiheuttaa suolen tukkeumia. Tyypillisiä suolen tukkeumaa aiheuttavia ruokia ovat mm. kasvisten, hedelmien ja marjojen siemenet, sitrushedelmien kalvot, siemenet, kokonaisia jyviä sisältävät viljavalmisteet, sienet ja sitkeä liha. Lisäksi Crohnin taudissa riskinä on rasvaripuli, joka on mahdollinen etenkin silloin, jos tulehdus on sijoittunut ohutsuolen loppuosaan.
Aktiivisessa vaiheessa vähäiseen energiansaantiin ajavat ruokahaluttomuus, vatsaoireet ja makumuutokset. Näiden lisäksi, aktiivisessa vaiheessa kehossa jylläävä tulehdus myös lisää energiankulutusta. Toki aktiivisessa vaiheessa harjoittelu voi jäädä kevyemmäksi, mikä laskee tavanomaista energiantarvetta. Riittävän energiansaannin varmistamiseksi kannattaa syödä melko tiheään ja suosia energiatiheitä ruokia maltillisina kerta-annoksina. Pahoinvoinnin yhteydessä viileät nestemäiset juomat ja ruoat (esim. smoothiet, jogurtit) sekä kuivat ja rapeat ruoat voivat maistua paremmin (esim. kauravälipalakeksit, vähäkuituiset näkkileivät).
Aktiivisessa vaiheessa nesteen menetys voi olla tavallista suurempaa jatkuvan ripulin vuoksi. Syömiskertojen yhteydessä kannattaa nauttia nesteitä eri muodossa, kuten piimänä, kasvimaitona tai vetenä. Syömiskertojen välillä voi olla veden lisäksi hyvä nauttia hypotonisia nesteitä, jotka imeytyvät selvästi vettä paremmin. Tällaisia juomia ovat itse tehty ripulijuoma (ohje alla), maito ja urheilujuomat. Myös laimennettu mehu imeytyy melko hyvin. Sen sijaan esimerkiksi täysmehut ja virvoitusjuomat eivät nesteytä kovin hyvin. Voit lukea lisää vinkkejä hyvän nestetasapainon ylläpitämiseksi toisesta artikkelista.
Syöminen rauhallisessa vaiheessa
Kun vatsaoireet rauhoittuvat aktiiviseen vaiheen jälkeen, ruokavaliota kannattaa laajentaa ja monipuolistaa niin paljon kuin mahdollista. Moni pystyykin palamaan takaisin tavanomaiseen ruokavalioon, jossa ei ole isompia rajoituksia. Osalla on kuitenkin myös rauhallisessa vaiheessa vatsaoireita. Tällöin voidaan soveltaa aktiivisen vaiheen keinoja vatsan rauhoittamiseksi, kuten säännöllistä syömistä ja raakojen kasvisten määrän pitämistä maltillisena. Löysän vatsan rauhoittamiseksi kannattaa kokeilla myös liukenevan kuidun lisää, kuten kauralesettä, pellavansiemenrouhetta ja/tai psylliumkuitua. Kuitulisä kannattaa aloittaa varovasti ja lisäillä annosta vähitellen runsaan nestemäärän kanssa nautittuna.
Viime aikoina on tullut myös jonkin verran tutkimusnäyttöä FODMAP-ruokavalion hyödyntämisestä tulehduksellisissa suolistosairauksissa. FODMAP-ruokavaliossa vältetään heikosti tai vaillinaisesti imeytyviä hiilihydraatteja, jotka aiheuttavat ilman ja nesteen kertymistä suolistoon, mikä aiheuttaa vatsaoireita. FODMAP-ruokavaliota käytetään tyypillisesti ärtyvän suolen ruokavaliohoitona. Voit lukea lisää aiheesta toisesta artikkelista.
Omega-3-rasvahapoilla on tulehdusta hillitsevä vaikutus. On jonkinlaista, tosin aika vähäistä näyttöä siitä, että kalaöljyn käyttö voi auttaa ylläpitämään rauhallista vaihetta. Myös runsaan kalan käytön on havaittu vähentävän vatsaoireita tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Rasvan laadusta kannattaa muutenkin pitää huolta ja suosia omega-3-rasvahappoja, joita saadaan esim. rypsi-, pellavansiemen- ja saksanpähkinäöljyistä.
Probioottien eli maitohappobakteerien käytöstä voi olla myös hyötyä rauhallisessa vaiheessa etenkin haavaisen paksusuolen tulehduksen osalta. Tiettyjen probioottien on havaittu edistävän rauhallisessa vaiheessa pysymistä.
Huomio vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävään saantiin
Tietyistä vitamiineista ja kivennäisaineista voi syntyä puutosta tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Raudan riittämätöntä saanti voi olla haaste sekä haavaisessa paksusuolentulehduksessa että Crohnin taudissa. Haavaisessa paksusuolentulehduksessa voidaan menettää rautaa veristen ulosteiden myötä. Sama riskiä on myös Crohnin taudissa. Sen lisäksi Crohnin taudissa raudan imeytyminen voi olla heikentynyt, jos tulehdus on sijoittunut ohutsuolen alkuosaan. Olen kirjoittanut kattavan artikkelin raudanpuutteen ravitsemushoidosta urheilijalla toisessa artikkelissa.
D-vitamiinin on syytä kiinnittää huomioita varsinkin Crohnin taudissa ja etenkin silloin, jos rasvat imeytyvät vaillinaisesti ja esiintyy rasvaripulia. D-vitamiinilisää kannattaa ottaa tavallista enemmän, etenkin silloin jos esiintyy rasvaripulia. D-vitamiinivalmisteen käyttö on muutenkin järkevää Suomessa loka-huhtikuun välisenä aikana. Voit lukea lisää D-vitamiinista toisesta artikkelista.
Kalsiumin saantiin voi joutua kiinnittämään erityistä huomioita silloin, kun käytetään kortikosteroideja. Kortikostreroidit heikentävät kalsiumin imeytymistä ja lisäävät sen eritystä kehossa. Kalsiumlisä tulee tarpeeseen etenkin silloin, jos ruokavalion kalsiumin saanti jää vähäiseksi. Myös folaatin osalta lääkityksellä on iso merkitys. Sulfasalatsiini heikentää folaatin imeytymistä. Tyypillisesti sulfasalatsiinin yhteydessä määrään myös foolihappolisän käyttö. Hyviä folaatinlähteitä ovat mm. kiivi, paprika, täysjyväviljatuotteet ja parsakaali.
B12-vitamiinia voi joutua ottamaan lisänä tai injektiona, jos tulehdus on Crohnin taudissa kohdistunut ohutsuolen loppuosaan, josta B12-vitamiini imeytyy. Sinkin ja magnesiumin puutos voi tulla kyseeseen silloin, kun ripuli on jatkuvaa. Tällöin ravintolisä voi tulla tarpeeseen. Tosin on hyvä tiedostaa, että isommat magnesiumlisät voivat pahentaa ripulia, niiden nestettä sitovan vaikutuksensa vuoksi.
Leikkaushoito ja avanne
Osa tulehduksellista suolistosairautta sairastavista tarvitsee leikkaushoitoa. Leikkaukseen voidaan päätyä esimerkiksi silloin, jos lääkehoidolla ei saavuteta toivottua tulosta. Haavaisen paksusuolentulehduksessa leikkauksessa poistetaan paksu- ja peräsuoli, joka ikään kuin ”parantaa” sairauden. Ohutsuolen loppuosasta tehdään tavallisesti peräsuolen korvaava säiliö ns. J-pussi, joka mahdollistaa normaalin ulostamisen peräaukon kautta. Leikkauksessa voidaan tehdä myös väliaikainen avanne, jolloin ohutsuolen pää vedetään vatsanpeitteiden läpi. Tällöin suolen sisältö kulkeutuu avannepussiin.
Crohnin tautia ei voida ”parantaa” tai poistaa leikkauksella, koska sairaus voi uusiutua uudelle alueelle. Tämän vuoksi suolta poistetaan leikkauksessa mahdollisimman vähän. Etenkin ohutsuolta pyritään säästämään, koska se on tärkeä tekijä ravintoaineiden imeytymiselle. Riippuen siitä, mistä kohtaa suolta leikkaus joudutaan toteuttamaan vaikuttaa ravitsemuksellisiin haasteisiin. Esimerkiksi ohutsuolen loppuosan poistaminen johtaa B12-vitamiinin imeytymishäiriöön ja sappihappojen (välttämättömiä rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiselle) vaillinaisen imeytymiseen. Kulkeutuessaan paksusuoleen sappihapot sitovat nestettä ja elektrolyyttejä, mikä aiheuttaa sappihapporipulia. Pitkään jatkuva sappihappojen menetys johtaa rasvan ja rasvaliukoisten vitamiinien vaillinaiseen imeytymiseen ja siten rasvaripuliin, kun rasva ei pääse kunnolla imeytymään ohutsuolesta. Sappihapporippojen imeytymishäiriöön on myös onneksi olemassa tehokas lääkitys, joka sitoo sappihappoja suolistossa.
Elimistö kykenee onneksi sopeutumaan suolen poistoon. Elektrolyyttien, nesteen ja/tai muiden ravintoaineiden imeytyminen tehostuu vähitellen, kun muu osa suolistosta sopeutuu ja tehostaa ravintoaineiden imeytymistä.
Yhteenveto
Tulehduksellista suolistosairautta sairastava urheilija voi järkevillä ravitsemusvalinnoilla edistää vatsan toimintaa, parantaa suorituskykyä ja tukea hyvää ravitsemustilaa sekä ehkäistä puutostilojen syntyä. Tilanteet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, jonka vuoksi asiantuntevan ravitsemusterapeutin hyödyntämistä kannattaa harkita parhaaseen ratkaisuun pääsemiseksi.
Lähteet
Halmos EP, Gibson PR. Dietary management of IBD – insights and advice. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2015;12,133-146.
Burke L, Deakin V. Clinical Sport Nutrition. 5., uudistettu painos. North Ryde: Mcgraw- Hill Education 2015
Zakaria AA, Rifaf SF. Inflammatory bowel disease: concerns for the athlete. Curr Sports Med Rep. 2008;7(2):104-7.
Prince et al. Fermentable Carbohydrate Restriction (Low FODMAP Diet) in Clinical Practice Improves Functional Gastrointestinal Symptoms in Patients with Inflammatory Bowel Disease. Inf bow disea. 2016;22(5):1129-1136.
Loput lähteistä löytyvät tekstin joukosta.
Kirjoittaja
Olen terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Olen vastannut SM-liiga ja Veikkausliiga seurojen ravitsemusvalmennuksesta ja työskentelen säännöllisesti eri lajien kansainvälisten ja kansallisen tason urheilijoiden kanssa. Lisäksi koulutan tulevia urheiluravitsemuksen ammattilaisia Itä-Suomen yliopiston urheiluravitsemusopinnoissa ja teen muun työn ohessa väitöskirjaa urheilijoiden ravitsemuksesta. Vahvuuteni ravitsemuksessa ovat painonhallinta, häiriintynyt syöminen ja syömishäiriö, ruoansulatuskanavan vaivat, suorituskykyä tukeva ruokavalio, raudanpuute ja kasvisruokavalio. Pidän vastaanottoa Helsingin urheilulääkäriasemalla, pääkaupunkiseudun Terveystaloissa, lääkärikeskus Aavan Kampin toimipisteessä sekä tarjoan myös etävastaanottoa oman yritykseni kautta.
Urheilijan ravitsemus 